Huumolan kotisivut
Asukkaat 1939
Kylätoimikunta
Kuvia
Ajankohtaista
Etusivu

Talo 13 Hörkkölä



Suomen maatilat-kirjassa ollut kuva talosta.
Tilan talouskeskus oli Viipuri-Terijoki-maantien varrella yläpeltojen puolella noin 40 metriä tiestä.

1930-luvulla ilmestyneessä Suomen maatilat -teoksessa (4.osa) Hörkön suvun tilasta, silloisesta Hörkkö-nimisestä tilasta oli seuraavat, vuoden 1932 mukaiset tiedot:

HÖRKKÖ, 6 km Kämärän asemalta ja 22 km Viipurista. Omistajat v:sta 1890 Tahvo Hörkkö ja puolisonsa Kustaava (o.s. Kontto). Ollut isännän suvulla n. 150 v. Lisämaita on ostettu useita palstoja. Pinta-ala 140 ha, josta puutarhaa 0,1, peltoa 25, luonnonniittyä 0,4, muuta viljelyskelpoista maata 5, metsämaata 93,5 ja joutomaata 16 ha. Pellot tasaisia hiekkamulta- ja suomaita. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2 ha ruista, 6 kauraa, 0,4 perunaa, 0,05 pellavaa, 0,2 juurikasveja, 14,35 heinää ja 2 ha kesantoa. Toisinaan kylvetään ruis nurmeen. Talouskeskus viljelysten keskellä, maantien varrella, kyläryhmässä. Talo on rakennettu umpipihatyyliin. Päärakennus (v:lta 1892) sisältää 5 huonetta. 15 lehmän navetta valettu sementistä 1910 ja 5 hevosen talli tehty puusta 1927. Kummassakin vesijohto ja navetassa myös automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 3 hevosta, 12 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 5 lammasta ja 10 kanaa. Siat ja lampaat maatiaisia. Myydään maitoa Valiolle maidonmyyntiosuuskunnan välityksellä, sekä viljaa, lihaa, perunoita ja rehuja Viipuriin. Havumetsästä myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Sähkövalo Imatralta. Voimakoneena polttomoottori.

Tämä Hörkön tila jaettiin vuonna 1936 siten, että Anton Hörkkö sai 1/3 (osuudesta muodostettiin Keskitalon tila ks talo 21) sekä kantatilalle, jonka nimi muuttui Hörköstä Hörkköläksi, jääneet Taavetti ja Johannes Hörkkö 2/3. Hörkkölän tilan pinta-ala oli maarekisterin mukaan 140,60 hehtaaria, josta viljeltyä oli rekisterin mukaan 17,998 hehtaaria (tosiasiassa noin 19 hehtaaria), viljelyskelpoista maata 30,105 hehtaaria ja metsää 92,0 hehtaaria. Maanviljelyskalustoon kuuluivat muun muassa kaappikuivuri, kotitarvemylly, puimakone, sähkömoottori, pärehöylä ja elonleikkuukone. Tilan navetta oli 15 lehmälle, mutta ennen talvisotaa niitä oli 10-11. Hevosia oli kuusi, joista kolme nuorta. Lisäksi tilalla oli sikoja, lampaita ja kanoja.

Tilalla oli umpipiha.Rakennukset sijoittuivat oheisen Unto Hörkön laatiman piirroksen osoittamalla tavalla.Päärakennus oli rakennettu vuonna 1892 ja vuorattu. Väriltään se oli punainen ja siinä oli pärekatto. Vintissä ei ollut huoneita eikä talon alla kellaria.

Tilalla asuivat vuonna 1939 Johannes Hörkkö ja vaimo Hulda sekä heidän poikansa Unto sekä lisäksi Johanneksen vanhemmat Tahvo ja Kustaava Hörkkö ja sekä Johanneksen veli Taavetti.


Talon puutarhassa vuonna 1935. Takana serkukset Fredrik Hörkkö (Johanneksen Koskijärveltä) vasemmalla ja Tahvo Hörkkö sekä edessä vasemmalla Aaro Hörkkö ja Unto Hörkkö. Evakossa Kankaanpäässä vuonna 1941. Kustaava ja Taavetti Hörkkö
 
Hörkön perhe evakossa Alastarolla vuonna 1940. Vasemmalla Hulda, Unto ja Johannes Hörkkö.  

1.Asuinrakennus
A tupa
B kamari
C etukamari
D peräkamari
E eteinen
F leivintupa
G porstua
H sulanti
I uuni

2 Ulkorakenukset
A talli
B kärrikuuri
c vilja-aitta
D liha-aitta
E vaateaitta
F kuja
G siat
H kanat ja lampaat
I navetta
J käymälä
K lantala
L puukuja
M portti
N kalikkaportti

3. Hirsilato
4. Iso kivi
5. Kaivo