Suomen maatilat-kirjassa ollut kuva talosta.
1930-luvulla ilmestyneessä Suomen maatilat -teoksessa (4.osa) Hörkön suvun tilasta, silloisesta Hörkkö-nimisestä tilasta oli seuraavat, vuoden 1932 mukaiset tiedot:
HÖRKKÖ,
6 km Kämärän asemalta ja 22 km Viipurista. Omistajat v:sta
1890 Tahvo Hörkkö ja puolisonsa Kustaava (o.s. Kontto). Ollut
isännän suvulla n. 150 v. Lisämaita on ostettu useita palstoja.
Pinta-ala 140 ha, josta puutarhaa 0,1, peltoa 25, luonnonniittyä
0,4, muuta viljelyskelpoista maata 5, metsämaata 93,5 ja joutomaata
16 ha. Pellot tasaisia hiekkamulta- ja suomaita. Vapaa viljelys. V. 1930
oli 2 ha ruista, 6 kauraa, 0,4 perunaa, 0,05 pellavaa, 0,2 juurikasveja,
14,35 heinää ja 2 ha kesantoa. Toisinaan kylvetään
ruis nurmeen. Talouskeskus viljelysten keskellä, maantien varrella,
kyläryhmässä. Talo on rakennettu umpipihatyyliin. Päärakennus
(v:lta 1892) sisältää 5 huonetta. 15 lehmän navetta
valettu sementistä 1910 ja 5 hevosen talli tehty puusta 1927. Kummassakin
vesijohto ja navetassa myös automaattiset juomakupit. Kotieläimiä:
3 hevosta, 12 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 5 lammasta ja 10 kanaa.
Siat ja lampaat maatiaisia. Myydään maitoa Valiolle maidonmyyntiosuuskunnan
välityksellä, sekä viljaa, lihaa, perunoita ja rehuja Viipuriin.
Havumetsästä myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Sähkövalo
Imatralta. Voimakoneena polttomoottori.
Tämä Hörkön tila jaettiin vuonna 1936
siten, että Anton Hörkkö sai 1/3 (osuudesta muodostettiin
Keskitalon tila ks talo 21) sekä kantatilalle, jonka nimi muuttui
Hörköstä Hörkköläksi, jääneet
Taavetti ja Johannes Hörkkö 2/3. Hörkkölän tilan
pinta-ala oli maarekisterin mukaan 140,60 hehtaaria, josta viljeltyä
oli rekisterin mukaan 17,998 hehtaaria (tosiasiassa noin 19 hehtaaria),
viljelyskelpoista maata 30,105 hehtaaria ja metsää 92,0 hehtaaria.
Maanviljelyskalustoon kuuluivat muun muassa kaappikuivuri, kotitarvemylly,
puimakone, sähkömoottori, pärehöylä ja elonleikkuukone.
Tilan navetta oli 15 lehmälle, mutta ennen talvisotaa niitä
oli 10-11. Hevosia oli kuusi, joista kolme nuorta. Lisäksi tilalla
oli sikoja, lampaita ja kanoja.
Tilalla oli umpipiha.Rakennukset sijoittuivat oheisen Unto Hörkön laatiman piirroksen osoittamalla tavalla.Päärakennus oli rakennettu vuonna 1892 ja vuorattu. Väriltään se oli punainen ja siinä oli pärekatto. Vintissä ei ollut huoneita eikä talon alla kellaria.
Tilalla asuivat vuonna 1939 Johannes Hörkkö ja vaimo Hulda sekä heidän poikansa Unto sekä lisäksi Johanneksen vanhemmat Tahvo ja Kustaava Hörkkö ja sekä Johanneksen veli Taavetti.
