Huumolan kotisivut
Asukkaat 1939
Kylätoimikunta
Kuvia
Ajankohtaista
Etusivu

Tänne tulevat uusimmat tiedot tulevista tapahtumista.

AJANKOHTAISTA - ENSIMMÄINEN ILMAVALOKUVA RAUHANAJAN
HUUMOLASTA LÖYTYNYT

Muistitiedon mukaan Huumola ilmakuvattiin ennen talvisotaa. Näin tapahtuikin
kuvauspäivän ollessa 8.3.1938.

Vuoden 2010 lopulla ilmestyi talvisota-aiheinen valokuvateos Talvisodan kadon-
neet kuvat, joka sisältää upeat ilmakuvat talvisotaa edeltävän ajan Summankyläs-
tä. Tämän teoksen kuvamateriaalia valittaessa tekijä löysi Kansallisarkistosta
myös yhden ilmakuvan Huumolasta ja luovutti sen kylätoimikunnan käyttöön.
Kuvassa näkyy kylän pohjoisosa ja aivan sen vasemmassa laidassa Kalevalan ti-
lan pihapiiri.

Ilmeistä on, että tämä ei ole ainoa. Heti jos kuvia löytyy lisää, ne julkaistaan tällä
sivulla.



................................................................................................................

Huumola-video tai -dvd on tilattavissa suoraan tekijältä:
Taisto Poikonen, puhelin: 014-4591 177 tai 040-774 6941
Hinta (video tai dvd) 20 EUR + postituskulut.


Nimenselitys löytyy:
Huumolan kylän nimi liittyy hiekkakankaisiin

Kuolemajärven Huumolan kylän nimi liittyy kylän laajoihin hiekkakankaisiin. Nimittäin Suomen ja Karjalan Huma- ja Huum-nimistöt tarkoittavat juuri hiekkamaita ja tälle on useita todisteita liittyen sanojen tarkoitukseen ja myös sanojen ikään kielessämme.

Kun Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 100-päinen tutkijalauma kokosi pari vuotta sitten julkaistun Suomalaisen paikannimikirjan, kirjan kirjoittajat tekivät hyvin pahoja virheitä kirjaa tehdessään. Vaikka kirjoittajia oli niinkin suuri joukko ja käytettävissä maan laajimmat aineistot alalta.

Kirjoittajat nimittäin unohtivat kokonaan, että luovutettu Karjala oli ja on edelleenkin pääosin suomenkielisten paikannimien maata. Ja unohtivat, että myös Aunus ja Vienan Karjala sekä Ruotsin Länsipohja ja myös Ruija ovat suomenkielisten asuttamia seutuja ja nimistökin suomenkielistä. Tekivät kirjan pelkistä Tynkä-Suomen nimistä!
Yhtenä suurena virheenä kirjoittajilla oli, että he eivät ymmärtäneet katsoa, mitä monet selittämättömiksi tai puutteellisesti selitetyt paikannimet tarkoittavat unkarin kielen sanastoista katsoen. Unkari kun on suomen sukulaiskieli ja siellä on samaa sanastoa kuin suomessa. Nimenomaan luontoon liittyen. Sieltä sanastoista löytyy esimerkiksi varma selitys Hämeen ruotsinkieliselle nimelle. Sana tavast onkin vanhaa suomenkieltä, sillä unkarin sanastossa tavast tarkoittaa 'järveä'. Esimerkiksi Balaton-järvi on Balaton tava. Hämeen ruotsinkielinen nimi onkin suomenkielinen, muinaissuomea!

Eräissä koulutushankkeissa metsänhoitajan työssäni jouduin paneutumaan noihin muinaissanastoihin muinaiseen eränkäyntiin ja rakentamiseen liittyen. Ja jatkan nyt tätä työtä kirjaksi sisällyttäen siihen myös nämä paikannimistöt. Niinpä olenkin samalla kirjoittanut jo kohta 100 kpl eri paikannimien selostuksia paikannimistä pitäjä- ja maakuntalehtiin. Kun niitä ei tuossa kirjassa osattu selittää.

Ensimmäinen vahva todiste Huumola-nimen liittymisestä hiekkakankaisiin on se, että Huma-, Huuma- ja Huomo-nimet maastopaikkojen nimistöissä liittyvät laitanaan hiekkakankaisiin ja hiekkaharjuihin. Samoin muotoon Humina- muuttuneet. Myös Humala-nimet maastossa, kuten esimerkiksi Räisälän kylä Humalainen pitkän harjumaaston kylänä. Eivät asukkaat siellä ole olleet sen janoisempia ihmisiä kuin muutkaan karjalaiset. Mutta eivät vain ole enää osanneet selittää kylänsä nimen juuria 'hiekkaan' liittyen.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen joku tutkija on kyllä esittänyt lehtijutussa, että Suomessa on jotain 500 - 600 Humala-nimeä maasto- ja taloniminä. Esittäen tuon Räisälän Humalaisen kylän yhtenä. Ja nuo nimet muka kaikki kertovat laajamittaisesta humalakasvin viljelystä oluen valmistukseen.

Mutta kun nuo harjujen ja niiden läheisten lampien ja jokien ja soidenkin nimet ovat sellaisten karujen maastopaikkojen nimiä joissa ei koskaan mitään humalaa ole kasvatettu, nimet eivät liity ollenkaan humala-nimiseen viljelykasviin. Esimerkiksi Turun seudun Maskun kylä Humikkala on pitkien, matalien harjujonojen maastoa eikä mitään pientä humalapeltoa, jotka olivat vain tuvan nurkalla humalasaloissaan. Ja esimerkiksi se Kesälahden Humuvaara - nykyinen Hummovaara, missä Elias Lönnrot laulatti Juhana Kainulaista runoja tallettaessaan, on nimenomaan laaja harjujonojen maasto Puruveden rantamilla. Eikä sana humu ole koskaan tarkoittanut humalakasvia.
Kuolemajärven Huumolan kylää leimaavat laajat hiekkakankaat. Siis nykykielellä 'Hiekkakangas'. Kylän talot ovat kyllä peltojensa äärellä. Mutta taustamaat ovat hiekkakankaiden männiköitä. Noita kankaita pitkin on vedetty niin pienet kuin suuremmatkin tiet, mm. Viipurin-Terijoen maantie.

Huumolan ensimmäisten maakirjoihin merkittyjen asukkaiden sukunimi oli Huumonen. Tämän nimen he ovat ottaneen tuosta huuma-sanasta, 'hiekkakankaan asukas, kankaalainen'. Mutta sitten aikojen mittaan tuo huma- huuma-sanasto on jäänyt pois käytöstä ja alkuperäinen merkitys on myös unohtunut.
Nimistöntutkijoiden kirja Sukunimet kyllä esittää, että sukunimelle Huumonen ei löydy kotimaista selitystä ja se voidaan yhdistää saksalaisiin puhuttelunimiin Humo, Hummo, Huhm.

Omasta puolestani esitän, että Huumolan nimi 'hiekkakangasta' tarkoittavana sanana on Karjalassa ainakin 1500 vuotta vanha sana. Ja että sukunimi Huumonen on tullut juuri tuosta huum-sanasta äsken esittämälläni tavalla. Kun tuollaiset laajat hiekkakankaat olivat tärkeitä peuranpyyntikankaita muinaiskansalle, saivat ne jo varhain eräkautena muinaisnimensä silloisella maastosanastolla. Eivät vasta ajalla, kun talonkirjoja alettiin pitää ja karttoja piirtää.
Toinen vahva todistus huma- ja huum-nimistön sanamerkityksestä ja sanan vanhuudesta on unkarin kielen sanasto. Siellä nimittäin yhtenä monista 'hiekkaa, hietaa, santaa' tarkoittavista sanoista on tänäkin päivänä homok. Melkein täsmälleen sama kuin tuo Maskun Humikkala tänäkin päivänä. Onhan Suomessa tänäkin päivänä noita harjupaikkojen nimiä, joiden alkuosan määreenä on Homo-.

Unkarin kielen etymologiset sanakirjat kertovat, että tuo homok on laina turkin kielestä, missä 'hiekka' on kum. Ja kuinka ollakaan, Karjalassakin on Kirvun Sairalassa hyvin korkea hiekkamäki Kumumäki. Sana kumpu suomenkielessä näkyykin olevan turkin kanssa yhteistä muinaista sivistyssanastoa aina juuri 'hiekkakumpua' tarkoittavana.

Kuolemajärven Huumola ei ole ainoa nimi laatuaan. Sakkolan porsaspitäjässä on Suvannon rannalla Huumolanmäki rantapenkan hiekkatöyräänä Sakkolan hovin ja kunnan lastenkodin ja kunnalliskodin välillä.

Kun kirjurit ja kartanpiirtäjät eivät ole tunteneet tuota sanaa merkityksineen, on se eräillä seuduin kirjattu muotoon Huumar- tai Huhmar- ajatellen, että sana liittyy huhmare-nimiseen kaluun, jossa pienitään mm. tupakkaa. Näinhän paikannimet vääntyvät vääriksi ja ymmärtämättömiksi satojen vuosien mittaan.

Unkarin kielessä on sana sziros tarkoittaen sekin myös hiekkaa. Kivennavan Siiranmäki hiekkamäkenä on kuuluisin nimi tätä hiekkanimistöä Karjalassa. Yksi on Siirlahti Räisälässä. Ja Karjalassa on Melk-maastopaikannimiä, unkarin kanssa yhteistä hiekkasanastoa nekin.

Yksi sorakankaan nimitys unkarin kielessä on sivatag. Ja niinpä Suomessakin on Siivakkalaa ja on myöskin Sivinmäki Käkisalmessa, mutta Kuolemajärvellä tätä nimistöä ei näy. Unkarin kielessä bucka tarkoittaa 'kukkulaa, hiekkakumpua'. Karjalassa on kyllä kymmeniä Pukki-maastopaikannimiä hiekkakumpuina, mutta ei Kuolemajärvellä.

Huumolassa on arvoituksellinen, ennen selittämätön joennimi. Kylän etelälaidalta, Kaitsiinsuon vedenjakasuolta virtaa Simanoja Summajärvestä lähtevään Summajokeen ja se sitten puolestaan Rokkalanjokeen päätyen Viipurinlahteen. Tarkoittaako Simanojan nimi, että sen vesi oli simaa?

Tästä ei ole ollenkaan kysymys. Tuo nimi liittyy tasamaihin. Unkarin kielen sanastossa sima tarkoittaa tänäkin päivänä 'tasaista, sileää'. Ja tätä ovat alkuaan merkinneet myös kaikki paikannimet maastoissa. Niinpä Simanojan nimi nykysuomeksi onkin 'Tasamaanoja'. Se kun virtailee Huumolassa pitkin tasaisia hiekkakankaita.

Pohjois-Pohjanmaalla Simon pitäjän nimi olikin 1300-luvun papereissa Simaa. Se kun on myös maastoltaan hyvin tasaisia hiekkakankaita joen varsilla. Mutta kun nimen alkuperäistä tarkoitusta kukaan ei tietenkään osannut selittää ruotsalaisille virkamiehille, he vain alkoivat kirjoittaa Simo ja nimi vääntyi siellä henkilönimen muotoon. Suomen puolella on nimittäin Siimakankaita edelleenkin, myös Simossa. Ja Simo-nimellä alkavia kankaiden nimiä. Mutta Huumolan Simanoja on pitänyt alkuperäisen muotonsa, vaikka simaa ei ojassa virtaakaan.

Nimien selittäjät esittävät kyllä sanalle summa vesipaikkoihin liittyen ja muutenkin tiettyjä arveluja, mutta ei yksiselitteistä merkitystä enkä minäkään ole löytänyt omaa selitystä Kuolemajärven Summa-nimiryppäälle, en unkarin kielen sanastoistakaan.

Hiekkakankaisiin liittyvä Karjalan nimitys on palle, palteet 'kumpua, töyrästä' tarkoittaen. Niinpä Suojärvellä on Pallevaara, Pyhäjärvellä Pallemäki. Monien vastaavien harjupaikkojen nimien loppumääreenä on joko -palle tai -palteet. Karjalan lisäksi tuo sana esiintyy Suomen puolella vain Kainuun Paltamon ja Paltaniemen nimissä alkumääreenä.

Kun Suomalaisen paikannimikirjan kirjoittajat unohtivat koko luovutetun Karjalan nimistön kirjastaan, ei siellä tietenkään ole mitään selitystä nimelle Kuolemajärvi eikä selitystä ole muuallakaan. Saamelaisromantikko Ante Aikio kyllä selittää, että Etelä-Karjalan Kuolimojärven nimen takana on muka saamen sana guolli tai sen johdos 'kalaa' tarkoittaen. Ja että sen mukaan myös Kuolemajärven nimi voitaisiin selittää sieltä.

Omalta osaltani en yhdy tuohon saamelaissanastoon. Käsitykseni on, että sana kuolema järven nimen alkuosana on alun perin ollut kol(l) ja on tarkoittanut 'mäkeä, kumpua' niitä hiekkakumpuja tarkoittaen, joita järven rannat lähes kaikkialla ovat. Aivan kuten Kollaalla on Kollaanmäki. Ja tuo koll on alun perin sitä rautakautista balttiasuttajien sanastoa, jota olen löytänyt Suomen alueelta valtavasti. Omien löytöjeni mukaan Länsi-Karjalan asuttajiksi tuli 1200-luvulla Liivinmaan sotapakolaisia saksalaisritarien valloittaessa Baltiaa. Ja liivinheimoiset tulokkaat antoivat tuolle rannikon osalle nimen Kolle - ma eli 'Mäkimaa' liivin 'maata' tarkoittavalla -ma-päätteellä ja tästä järven nimeksi muotoutui aikoinaan Kuolemajärvi.

Vastavaava nimi Joroisissa on Kolma järven ja Kolmankangas laajan hiekkakankaan ja Kolmajoki joen nimenä. Muuallakin on Kolma-nimiä. Ja Kolma esiintyy myös harvinaisena sukunimenäkin.

Sukunimiä tästä hiekkakankaiden Hum- ja Hom- talonimistöstä on koko Suomen alueella tullut seuraavasti: Huumonen 313, Huumola kuolleilla 3, Huma alle 5, Humala 84, Humalamaa 11, Humalamäki 181, Humalainen 46, Huumala 11, Huumo 96, Yli-Huumo 11,Humu 10, Humina 38, Huomo 251, Huumarkangas 36, Homanen 149, Homa alle 5, Homola 5, Home 25, Homi 36 ja Homila 13.

Pidän nimistöjen selittäjiltä erittäin suurena virheenä nimien selitysten etsimistä germaanien tai skandinaavien sanastoista. Muinaiset maastopaikkojen nimitykset ja metsästykseen ja kalastukseen liittyvät sanastot ovat antaneet taloille ja sitten sitä asukkaiden sukunimiksi paljon enemmän sanastoa kuin nimistön selittäjät ovat huomanneet. Heiltä kun muinaiskielien opiskelu näkyy jääneen aloittamatta, mm. suomen-unkarin vanhan yhteissanaston osalta ja muutenkin.

Selitykseni on, että me suomalaiset olemme balttiheimoa. Mutta kun heimon johtajia ja kauppiaita siirtyi noin 1.450 vuotta sitten Ruotsiin perustamaan Ruotsin ensimmäisiä kaupunkeja - balttikielisiä nimiltään - he jollakin kaupalla tai verolla luovuttivat talojaan Suomen puolella Suomenlahden eteläpuolelta tuleville ja siitä alkoi balttiheimomme suomalaistuminen kielen osalta. Mutta se onkin pitempi kertomus kerrottavaksi kaikkine osineen, joita edelleen tutkimuksissani selvitän.

Ilmari Kosonen.

Tietolähteitä: Maanmittauslaitoksen nettisivuilla Karjalan kartat hakemistotiedot + Suomen peruskartat; Suomalainen paikannimikirja 2007 Kotus; Mikkonen& Paikkala Sukunimet 2000.
Kirjoittaja on metsänhoitaja Jyväskylästä GSM 0500 103442